Teimme ResaHostin alun perin itsellemme. Resacolla teemme markkinointia ja verkkosivuja, joten sivustojen ylläpito tulee vastaan ihan tavallisessa asiakastyössä. Samalla tulee vastaan kysymys, johon yrittäjän pitäisi saada helppo vastaus: kuka tämän hoitaa?
Taustalla on myös kokemus kesän 2022 hyökkäyksistä asiakkaidemme sivustoille. Kirjoitin niistä ResaHostin perustamistiedotteessa. Sivustojen palauttaminen ja uudelleenrakentaminen teki hyvin konkreettiseksi sen, mitä ylläpidon puutteet voivat tarkoittaa asiakkaalle. Sitä kokemusta en halua toistaa.
Domain voi olla yhdessä paikassa, sähköposti toisessa ja verkkosivun ylläpito kolmannessa. Jokaiselle järjestelylle löytyy yleensä järkevä selitys. Kokonaisuus muuttuu hankalaksi siinä vaiheessa, kun jotain pitää muuttaa tai jokin lakkaa toimimasta. Asiakas ryhtyy selvittämään, kenelle asia kuuluu.
Minua tässä häiritsee asiakkaan työmäärä. Hän on jo ostanut palvelun. Silti hänen pitää tuntea tekninen kokonaisuus riittävän hyvin osatakseen ohjata ongelman oikealle ihmiselle. Pahimmillaan yrittäjä toimii projektipäällikkönä palveluille, jotka hän osti säästääkseen omaa aikaansa. Aika huono työnjako.
ResaHostin lähtökohta oli koota sivuston ylläpidon vastuut samaan palveluun. Hosting, verkkotunnus, sähköposti ja WordPressin ylläpito ovat asiakkaan arjessa lähekkäin. Halusimme, että niiden hoitaminen olisi lähekkäin myös palvelussa.
Tämä päätös velvoittaa meitä enemmän kuin palvelulistan kirjoittaminen etusivulle. Kun lupaamme hoitaa kokonaisuuden, meidän pitää tietää, mitä siihen kuuluu. Kenen tehtävä on päivittää lisäosat? Kuinka usein lomake testataan? Mitä asiakkaalle kerrotaan, jos korjaus vaatii enemmän työtä?
Näitä asioita olemme joutuneet avaamaan myös omassa hinnoittelussamme. Pelkkä sana ylläpito jättää liikaa arvattavaa. Asiakkaan pitää nähdä, mitä tapahtuu säännöllisesti ja milloin työ sovitaan erikseen. Vasteajastakin pitää puhua niin, että asiakas ymmärtää sen tarkoittavan ensimmäistä vastausta. Korjauksen valmistumiselle sovitaan oma aikataulunsa.
Toimitusjohtajana minun on helppo innostua uudesta palvelusta. Vaikeampi kysymys on, pystyykö tiimi toimittamaan sen samalla tavalla joka viikko. Siihen tarvitaan sovitut tehtävät, vastuuhenkilöt ja tapa havaita, jos jokin jäi tekemättä. Jos palvelulupaus toimii vain silloin, kun perustaja muistaa kysyä perään, työtä on vielä jäljellä.
Ylläpito liittyy myös siihen, mitä teemme Resacon verkkosivuprojekteissa. Sivuston julkaisu on asiakkaalle yksi vaihe. Sen jälkeen sivua käytetään, sisältö muuttuu ja järjestelmät päivittyvät. Markkinointi tuo sivulle ihmisiä myös ensi kuussa. Heidän pitää pystyä ottamaan yhteyttä silloinkin.
En ajattele, että oma hosting-palvelu olisi jokaiselle toimistolle järkevä ratkaisu. Sen mukana tulee jatkuva vastuu. Meille se on perusteltu, koska sivustot ovat jo osa työtämme ja haluamme pystyä vastaamaan niiden arjesta selkeästi. Oman tuotteen pitää helpottaa asiakkaan tilannetta niin paljon, että sen ylläpitämiseen käytetty työ kannattaa.
Siksi arvioin ResaHostia lopulta aika arkisilla asioilla. Tietääkö asiakas, mistä saa apua? Löytääkö työntekijä tarvittavat tiedot? Hoituuko sovittu työ ilman, että sama asia pitää selittää uudelleen? Näistä palvelun laatu muodostuu.
Jos ostat ylläpitoa omalle yrityksellesi, pyydä palveluntarjoajaa kuvaamaan yksi tavallinen ongelmatilanne alusta loppuun. Kuka huomaa vian, kuka ryhtyy töihin ja kuka pitää sinut ajan tasalla? Vastaus kertoo palvelusta paljon enemmän kuin pitkä ominaisuuslista.
Samaa selkeyttä haimme myös ResaHostin maksuttomaan analyysiin. Asiakkaan on pystyttävä ymmärtämään, mitä sivustosta tiedetään ja mitä seuraavaksi tehdään.
